Get a site

Hiivurin

suomenhevoset

Estevalmennus 22.05.2019

Tervetuloa estevalmennukseen Hiivurin Suomenhevosten tiloihin! Valmennukseen voi osallistua vain suomenhevosratsukot. Valmennuksessa estekorkeus on 60-100cm riippuen ratsukon tasosta, valmentajana toimii tallinpitäjä enna. Pyrimme pitämään valmennukset pienryhmänä, jotta jokainen ratsukko saa riittävästi opetusta. Näin ollen mukaan mahtuu kolme ensimmäistä osallistujaa. Jos hevosellasi ei ole luonnekuvausta sivuillaan, kerrothan ilmoittautuessasi muutaman lauseen siitä, miten hevonen käyttäytyy ratsastaessa.

Osallistumiset sähköpostiin: [email protected] otsikolla estevalmennus toukokuu 2
VIP 05.05.2019
Osallistumismuoto:
Ratsastajan nimi - <*a href="hevosen osoite">hevosen nimi<*/a>
(poista tähdet)

Täynnä!

Osallistujat / Kommentit:

Elli L. - Vuornan Tulppaana (580 sanaa)

Sateisen sään vuoksi valmennus pidettiin maneesissa. Olin etukäteen käynyt rakentamassa muutamia erikoisesteitä. Pitkällä sivulla oli vesimatosta ja muurista koostuva linja, jossa esteiden väliin mahtuisi noin 6-8 askelta hevosesta riippuen. Lävistäjällä oli kolmen tukin sarja ja toisella pitkällä sivulla oli okseri, jonka alla oli täytteenä auton renkaita. Ratsastajat olivat jo kävelyttäneet hevosiaan n. vartin verran ennen valmennuksen alkua, joten maneesille saapuessani aloitettiin heti ravityöskentely. Tulppa ravasi tarmokkaasti eteenpäin ratsastajansa Ellin pidätellessä tamman menohaluja vähän väliä. "Pidätä Elli heti uudestaan, jos edellinen pidäte ei mene kokonaan läpi", neuvoin ja tarkkailin ratsukon menoa. Tulppa tarkkaili pilke silmäkulmassa maneesissa olevia esteitä ja välillä yritti jopa nostaa laukkaa ilman lupaa. "Tee voltteja, ja paljon puolipidätteitä. Sun on saatava se tuntumalle ennen kun lähdetään hyppäämään. Tee vaikka toinen voltti perään, jos se ei yhtään tule kuulolle", jatkoin ja pikkuhiljaa Tulppa alkoi rentoutua ja vastata ratsastajansa apuihin. Voltit selvästi auttoivat Tulppaa keskittymään enemmän selässä istuvaan Elliin. Raviverryttelyn jälkeen pyysin ratsukoita ottamaan reipasta laukkaa kumpaankin suuntaan. Laukassa Tulppa otti muutaman spurtin kovempaa, mutta Elli oli onneksi saanut sen ravissa ratsastettua sen verran hyvin pohkeen ja ohjan väliin, että se reagoi pidätteisiin paremmin.

Alkuverryttelyn jälkeen aloitettiin pitkällä sivulla olevasta linjasta. Valmennuksen ratsukot olivat hyvinkin samantasoisia, joten kaikki hyppäsivät samaa korkeutta. Aloituskorkeudeksi laitoin kaikkiin esteisiin 50-60cm. "Tuu Tulpan kanssa ekana, niin se ei ehdi kerään ylimääräistä energiaa odotellessa. Muut voi kävellä tai ravailla missä mahtuu, kunhan joku on aina aloittamassa tehtävää toisen lopettaessa", sanoin ja Elli pyysi Tulppaa nostamaan laukan. Tamma lähti räjähdysmäisesti liikkeelle ja Elli sai tehdä muutaman ympyrän ennenkuin suuntasi esteelle. Vesimatto sujui ongelmitta liioitellun isolla hypyllä, esteiden väli meni kuudella askeleella ja muurille tamma hyppäsi vieläkin liioitellummin. "Taitaa olla hänen mielestään liian pieniä esteitä", naurahdin ja Elli siirsi ratsunsa käyntiin. Seuraavalla kerralla Elli istui tiiviimmin satulassa ja ennakoi hyvin Tulpan liikkeitä. Se meinasi lähteä hyppyyn ihan liian aikaisin, mutta Elli sai hienosti puristettua ratsustaan vielä yhden askeleen ennen hyppyä. Muurille tultiin jo maltillisemmin. "Tuu vielä kerran, koita saada vesimaton jälkeen vielä vähän laukkaa rauhallisemmaksi. Hyvin korjattu vesimatolle!". Viimeisellä yrityksellä tehtävä suoritettiin rauhallisemmassa tahdissa, mutta muurin jälkeen se otti hurjan karautuksen maneesin toiselle puolelle. "Okei, sit voit antaa sen höyryveturin kävellä hetken", huikkasin.

Seuraavaksi harjoittelimme tukkisarjaa. Tukit olivat 70cm korkeita ja esteiden väliin mahtui kaksi askelta. Elli ja Tulppa aloittivat tehtävän. "Istu sen kanssa tiukasti kiinni penkissä ihan esteelle asti. Purista jalat tiiviisti tamman kylkiin ihan reisistä asti", neuvoin tamman lähdettyä taas räjähtäen liikkeelle. Elli sai Tulpan rauhoittumaan ennen sarjaa ja hypyt olivat siistejä. Tässä tehtävässä ei ilmennyt ongelmia ja pikkuhiljaa meno alkoi näyttää rauhallisemmalta. Kerran Ellin tasapaino horjui Tulpan otettua oudon sivuaskeleen ensimmäisen tukin jälkeen, mutta jollain ihmeellä hän sai itsensä kerättyä ja suoritettua tehtävän loppuun. "Okei, jatketaan sitten tehtävää niin, että tuutte ensin tukit ja sen jälkeen tuon pitkällä sivulla olevan okserin", selitin ja taas Tulppa lähti ensimmäisenä tehtävälle. Vauhdikkaan, mutta siistin suorituksen jälkeen Elli vaikutti todella tyytyväiseltä. "Oikein hyvä. Tuo vauhti ei haittaa jos saat menon pysyyn muuten noin tasaisena", kehuin ja kehotin Elliä tulemaan tehtävän vielä kerran uudestaan. Sitä ennen nostin okserin 80cm:iin. Korotettu este oli todellakin Tulpan mieleen ja se näytti oikein hienoa hyppytekniikkaansa. Lopuksi nostin vesiesteen myös 80cm:iin ja kaikki esteet hypättiin vielä kertaalleen. Ensin tultiin tukkisarja, josta ohjattiin okserille ja okserilta linjalle. Tulpalle riitti kaksi erinomaisen hyvää suoritusta. Kaikki hypyt olivat tasaisia, eivätkä enää yhtään ylihypättyjä, tahti pysyi esteiden välissä samana ja Elli vaikutti hevoseen täydellisesti. "Hyvä, sitten riittää! Kevennelkää loppuravit omaan tahtiin ja kaikki ottaa pitkät loppukäynnit", sanoin lopuksi ja seurasin sivusta ratsukkojen loppuverryttelyä samalla jutellen niitä näitä.

Crimis - Lohikäärmeprinsessa (608 sanaa)

Sateen vuoksi maneesiin siirretyn estevalmennuksen teemana oli erikoisesteet. Toiselle pitkälle sivulle olin rakentanut 6-8 askeleen linjan, jossa oli vesimatto sekä muuri. Lävistäjällä oli kolmen tukin sarja ja toisella pitkällä sivulla okseri, jossa oli autonrenkaita täytteenä. Saapuessani maneesiin ratsastajat olivat kävelyttäneet hevosiaan tarpeeksi pitkään, joten pääsimme heti aloittamaan alkuverryttelyn. Crimis oli hoitanut alkukäynnit taluttaen, joten hän nousi ripeästi Prinsessan selkään ja käveli kierroksen verran vielä selässä ennen siirtymistä raviin. Tomerasti eteenpäin ravaava Prinsessa kuunteli tarkasti ratsastajansa apuja ja reagoi niihin välittömästi. Tamman ravin tahti oli tosin hieman epätasaista, joten neuvoin Crimisiä: "Rauhoita vähän kättä, tasainen tuntuma. Koita pidättää enemmän istunnalla, just noin". Nyt tamman tahtikin näytti hyvältä, eikä Crimisin tarvinnut muuta kuin hienosäätää välillä. Ravattuaan kumpaankin suuntaan oli vuoro nostaa laukka. Ratsukko laukkasi tarmokkaasti eteenpäin hyvinkin tasaisesti. Crimis istui kevyessä istunnassa ja antoi Prinsessan mennä hieman reippaammin. Muistutin välillä pitämään käden tasaisena, mutta muuten ratsastus näytti oikein hyvältä. "Hyvä, sit kaikki omaan tahtiin käyntiin ja hetkeks pitkät ohjat", sanoin ja seurasin Crimistä ja Prinsessaa, jotka tekivät oikein siistin käyntiin siirtymisen.

Hetken hengähdyksen jälkeen aloitimme hyppäämisen vesimatolla ja muurilla. Esteet olivat tässä kohtaa 50-60cm korkeita. Kun tuli Crimisin vuoro, hän nosti rauhallisen laukan ja lähestyi estettä. Prinsessa selvästi innostui huomatessaan suunnan olevan kohti estettä ja vesimatto ylittyi helposti. Pienellä tammalla linjan väli meni 8 askeleella. Ennen muuria tamman korvat alkoivat kääntyillä ja tahti hidastui. Se alkoi epäröidä, mutta Crimis huomasi tilanteen nopeasti ja rohkaisi tammaa ylittämään muurin. Pienen esteen eteen tulleen hidastuksen kautta ratsukko ylitti hieman kömpelösti esteen. "Hyvin korjattu. Pidä seuraavalla kerralla tahti tasaisena ja pyydä vaikka vähän reippaampaa laukkaa heti alkuunsa. Pidät pohkeet lähellä, niin pääset reagoimaan nopeammin", neuvoin ja seuraavalla yrittämällä Crimis oli päättäväisempi. Vesimatto sujui taas hienosti ja tällä kertaa muuria lähestyessä Crimis pyysi Prinsessaa eteen ennenkuin se ehti edes hidastella. Tästä rohkaistuneena Prinsessa hyppäsi hienosti muurin yli. "Super! Tulkaa vielä kerran yhtä hienosti", kehuin ratsukon suoritusta. Kolmannella yrittämällä Prinsessan epävarmuus oli jo tiessään ja se jo innokkaana imi esteille. "Just noin! Hyvä, jätetään tähän suoritukseen teidän kanssa. Kävele hetki", sanoin ja Crimis antoi tammalleen pitkät ohjat siirryttyään käyntiin.

Tämän jälkeen oli vuorossa lävistäjällä oleva tukkisarja. Tukit olivat 70cm korkeita ja esteiden väliin mahtui kaksi askelta. Ensimmäinen kerta sujui ratsukolta huonosti. Prinsessa oli lähtenyt vähän turhan innokkaana esteille, johon Crimis oli reagoinut liian voimakkaalla pidätteellä ja lopputulemana oli kielto heti ensimmäiselle tukille. "Pidä pidätteet pienempinä ja muista hellittää nopeasti. Rauhoita tilanne hyvissä ajoin ennen estettä, jotta herkkä tamma saa tilaa suorittaa", ohjeistin Crimisiä, joka nyökkäsi. Toisella kerralla ratsukko pääsi jo toiselle esteelle asti. Ensimmäinen este ylitettiin omituisella tasajalkahypyllä, johon Crimis ei päässyt yhtään mukaan, roikkui vähän ohjissa alastullessa ja tuloksena oli kielto sarjan toiselle esteelle. "Okei, tulkaa heti uudestaan, Humutin odottaa hetken. Älä tuu sarjalle, jos vauhti on noin kova. Istu tiukasti satulaan ja pidä yläkroppa jämäkkänä, pidätä hieman vatsalihaksilla, mutta pidä käsi rauhallisena", neuvoin ja ratsastaja lähti uuteen yritykseen. Tämä ohje oli selvästi hyvä tämän hevosen kanssa. Crimis sai pidätettyä istunnallaan, mutta tamma koki sen tarpeeksi hellänä apuna ja suoritti hyvin. Hypyt olivat siistejä ja tasaisia ja ratsukon yhteistyö sujui hyvin. "Jes! Tulkaa vielä kerran uudestaan, mutta jatkakaa tukkien jälkeen okserille", sanoin. Neljännellä yrittämällä tukit sujuivat erinomaisesti ja rengasokseri oli ratsukolle helppo nakki. Nostin okserin ja vesiesteen 80cm:iin ja esteet hypättiin seuraavassa järjestyksessä: ensin tukkisarja, sitten okseri ja lopuksi vesieste ja muuri. Muistutin Crimisiä pidättämään vatsalihaksillaan ennemmin kuin ohjilla, sillä tämä tuntui olevan Prinsessan kanssa erittäin toimiva ratkaisu. Tehtävän ensi yritys sujui ihan hyvin, osa hypyistä olisi voinut olla tasaisempia ja neuvoin Crimisiä tuomaan Prinsessan lähemmäs estettä ennen hyppyä. Toisella yrittämällä koko tehtävä meni erittäin hyvin ja päätimme jättää harjoitukset siihen. Pyysin ratsukoita siirtymään kevyeeseen raviin ja keskustelimme vielä valmennuksen hyvistä ja huonoista hetkistä.

Humutin - Vappulan Luttinen (457 sanaa)

Erikoisesteteemainen valmennus järjestettiin maneesissa sateen vuoksi. Toiselle pitkälle sivulle olin rakentanut 6-8 askeleen linjan, jossa oli vesimatto sekä muuri. Lävistäjällä oli kolmen tukin sarja ja toisella pitkällä sivulla okseri, jossa oli autonrenkaita täytteenä. Ratsukot olivat jo kävelyttäneet hevosensa, joten pääsimme aloittamaan alkuverkan saapuessani maneesiin. Voikko ori ravasi tahdikkaasti ratsastajan ohjaten sitä volteille ja ympyröille. "Taivuta voltilla vähän reilummin", neuvoin Humutinta, joka korjasi välittömästi. Raviverkassa ei ilmennyt ongelmia, ratsukon yhteistyö sujui hyvin ja ori oli erinomaisesti avuilla. Laukkaverryttelyssä Luttinen lähti kaahaamaan muutamaan otteeseen ja Humutin sai tehdä kunnolla töitä saadakseen ori takaisin rauhallisempaan vauhtiin. Höyryjen päästelyn jälkeen Luttinen rauhoittui ja malttoi taas kuunnella ratsastajaansa. "Älä jää ohjaan kiinni, vaikka Luttinen menisikin kovempaa, siitä seuraa vain vetokisa", huomautin vielä ratsastajalle. "Okei, siirtykää vain hetkeks käyntiin ja antakaa pitkät ohjat", sanoin hetken kuluttua.

Pienen hengähdystauon jälkeen aloitimme hyppäämisen. Ensimmäisenä vuorossa oli vesimatosta ja muurista koostuva linja, ja esteiden korkeus oli 50-60cm. Luttinen lähti voimalla kohti esteitä ja Humuttimella oli kova työ saada orinsa rauhoittumaan. Ensimmäinen suoritus meni vähän vauhdilla ja näin ollen epäsiististi, joten pyysin ratsukkoa tulemaan tehtävän heti uudestaan. Humutin sai orin takaisin avuille ennen seuraavaa yritystä ja nyt Luttinen hyppäsi siististi ja kuuliaisesti esteet, joiden väliin tuli 7 askelta. Hyvän suorituksen jälkeen Humutin rentoutui selässä, minkä seurauksena Luttinenkin alkoi toimia paljon paremmin. Se oli nyt täysin ratsastajansa avuilla ja totteli pieniäkin apuja. Humuttimen ei tarvinnut kuin pysyä kyydissä ja ohjata Luttinen esteille ja meno näytti todella hyvältä. "Okei, teille riittää. Tosi hyvin!" kehuin viimeisen suorituksen jälkeen ja ratsukko siirtyi hetkeksi käyntiin.

Seuraavaksi hypättiin lävistäjällä olevaa 70cm korkeaa tukkisarjaa. Kahden askeleen väleillä olevat tukit olivat alkuun haastavat Luttiselle. Se innostui kiinteistä tukeista todella paljon ja leiskautteli isoja hyppyjä niin, ettei väliin meinannut mahtua yhtäkään askelta. "Tee selkeitä pidätteitä ja muista hellittää siitä ohjasta. Luttinen kiihdyttää heti vauhtia, jos jäät suuhun roikkumaan", neuvoin ja seurasin samalla ratsukon menoa. Humuttimen päästettyä ohjasta Luttinenkin rentoutui ja alkoi hypätä tasaisemmin. Muistutin samasta asiasta vielä muutamaan kertaan, minkä avulla ratsukon meno tasaantui huomattavasti. Loppujen lopuksi Luttinen keskittyi innostaan huolimatta tehtävään todella hyvin ja suoritukset olivat siistejä. Hetken kuluttua otettiin tehtävään mukaan okseri. Ensin tultiin tukkisarja, josta ohjattiin okserille. Matalemmalla korkeudella Luttinen suoritti tehtävän tasaisesti, mutta nostettuani okserin 80cm:iin, orin innostus nosti jälleen päätään. Se hyppäsi valtavia loikkia okserille, jonka jälkeen otti hurjia laukkaspurtteja. Humutinta se ei tuntunut haittaavan, sillä ori oli tällä kertaa vauhdista huolimatta hallinnassa. Totesinkin ratsastajalle, ettei kovempi vauhti haitannut, jos meno on silti ratsastajan hallinnassa. Kun vesiestekin oli nostettu 80cm:iin, oli aika hypätä pientä rataa aloittaen tukkisarjasta, josta jatkettiin okserille ja sieltä linjalle. Luttinen hyppäsi varmalla otteella ja Humutin oli hyvin vauhdissa mukana. Huomautin välillä taas myötäyksistä, mutta muuten ratsukon yhteistyö näytti oikein hyvältä. Tehtävä tultiin muutamaan otteeseen niin, että se sujui virheittä, jonka jälkeen oli aika aloittaa loppuverryttely.

Ulkoasu © Cery 2018
Taustakuva © TRFotos CC0 1.0
Otsikkokuva © Cherie CC BY-NC 2.0 (original)
Sivusto ja muu materiaali © Hiivurin Suomenhevoset 2018
Tämä on virtuaalitalli / virtuaalihevonen